lauantai 9. huhtikuuta 2011

Kaksi maatiaista kohtasi itämaisen

Hieman yli viikko sitten meille muutti kolmas kissa kotikissojen Aamoksen ja Aadan kaveriksi. Sen sijaan että tukkisin tuttujen ja kavereiden sähköpostit ja facebookin kissalaumamme kuulumisilla ja kuvilla, päätin perustaa kissajutuille ihan oman bloginsa. Lisäksi niin monella Nannan sukulaisella tuntuu olevan oma blogi (äiti, sisko ja veli näin alkajaisiksi), ettei pikkukissaa voi jättää ilman omaa blogiansa...

Kun Nanna saapui, jännitin miten kaksi maatiaistamme ottavat uuden eksoottisen asukin vastaan. Aluksi kummatkin olivat enemmän innoissaan Nannan mukana saapuneista penturaksuista (varastamisen arvoista safkaa ja paljon parempaa kuin täällä tarjoiltava muona) ja leluista. Kummatkin kissat rakastuivat pennuille tarkoitettuun piilopaikkaan ja ovat nauttineet pesästä koko kuuden ja neljän kilon ruhoillaan. Aamos lähettää kiitokset Elinalle joka hauskan lelun meille toi. Kuvan ottohetkellä piilossa oli sisällä Aada, mutta se ei Aamoksen lepotuokiota haitannut... Eikä myöskään se että luhistuminen on alkanut.



Vaikka Aamos ja Aada tekivätkin parhaansa tuhotakseen Nannan tavaroita ja varastaakseen pikkukissalle tarkoitetun ruoan, kummatkin ottivat uuden tulokkaan muuten hyvin vastaan. Sähinät ja murinat lakkasivat nopeasti. Aada ja Nanna aloittivat rallit toisena päivänä ja Aamos pesee Nannaa aina kun vaan pääsee pesuetäisyydelle. Vaikka ylimpiä ystävyksiä ei vielä ollakaan, niin yhdessä hengaillaan lähes koko ajan, kunhan välissä on pieni hajurako. Naapurusto voi nukkuna yönsä rauhassa, sillä kolmen kopla vartioi jo yhdessä sisäpihan tapahtumia:


Aamos ja Aada antavat Nannan leikkiä lempileluillaan ja valvovat tarkasti vieressä että hiiri otetaan kiinni oikeanlaisella vakavuudella:



Nannan asenne uusiin kavereihin oli vähän tomerampi. Tutustuminen aloitettiin murinalla, sähinällä ja hännän jahtaamisella. Nyt isot kissat pelottavat jo vähemmän ja voi keskittyä oleellisen, häntäjahtiin. Nanna esittelee omasta mielestään parasta tapaa aloittaa uusi ystävyys, kuvassa Aamoksen häntä ja pieni itämainen metsästäjä:


Onneksi meidän ekoilla kissa-asukeilla riittää huumorintajua pientä häntäväijyjää kohtaan, joten uskon että kolmen kopla tulee jatkossakin toimeen keskenään ja ystävyys tästä vaan syvenee. Toivottavasti.

1 kommentti:

  1. Hauskoja kuvia ja juttuja! Hieno alku blogille. Tätä seurataan ilolla. :)

    VastaaPoista