maanantai 11. huhtikuuta 2011

Syliriippuvaiset kissat ry:n uusi jäsen

Itämaisten rotukuvaukseen ei taida kuulua sylikissuus (sylikissaus?), mutta Nanna on ainakin ihan mahoton sylikissa. Öisin se tunkee kainaloon, telkkaria katsellessa syliin ja tietokoneellakin jos jotain tekee on NannaManna sylissä. Tämä on meistä ihmisistä tietenkin ihanaa ja ylisöpöä, mutta on aiheuttanut pienen matemaattisen ongelman. Tällä hetkellä meillä on kaksi syliä (yksi keskikokoinen ja yksi isompi) ja kolme kissaa. Aikaisemmin sylityönjako meni niin että Aamos oli miehen (isommassa) sylissä ja Aada yleensä minulla sylissä. Tämä toimi, koska Aamos painaa kohta 7 kiloa ja on sitä mieltä että tippumisvaara keskikokoisessa sylissä (minun) on liian suuri. Minulle tullaan vaan kainaloon,  mutta kunnon kokoisessa sylkyssä pystyy jo relaan:




Tippumisvaara on tosin aina, onneksi osa kropasta pysyy yleensä sylissä:


Aamos on säilyttänyt iso syli oikeutensa koska Nanna on näin alussa ainakin leimaantunut enemmän minuun ja tunkee tähän keskikokoiseen syliin. Aadalla on nyt kuitenkin dilemma, mihin tunkea kun  pikkukisu on vienyt vakisylin. Vaikka Aada ei maailman suurin sylikissa olekaan, kyllä sekin syliin haluaa silloin tällöin. Tässä yks päivä Aada keksi ratkaisun ongelmaan (kuvat äkkiä otettuja ja Nannan väri hukkuu sylin mustiin housuihin ja tumman ruskeaan yöpöytään joten jos et näe kannattaa klikata kuvat isommaksi). Ongelmanratkaisua a la Aada:

"Jahas, syli täynnä, parkkeraampa silti peppuni tähän."

"Vaatii vähän asettelua"

"Success!"

"Kaveri kyljessä ja syli alla on hyvä nukkua."

Hauskinta koko kuvasarjassa on mielestäni se että vaikka Aada koheltaa ja yrittää istua toisen päälle, Nanna ottaa iisisti. Onneksi valittiin kolmanneksi kissaksi itämainen, siinä on kissarotu joka tuntuu sietävän sitäkin että kaverin peppu on naamassa kiinni... Ihminen menee tästä tekemään jotain jalkatreeniä, kaksi kissaa ja toinen niistä melkein polvilla voi alkaa pitemmän päälle ottaan jalkoihin.

ps. kuinka monta kertaa saa tungettua sanan syli yhteen juttuun. Vissiin aika monta...

4 kommenttia:

  1. Ohoh, nyt on kyllä tullut jossain väärinkäsitys ja pahan laatuinen sellainen. Itämainen on The Ultimate Sylikissa! Siitä sylikissempaa kissaa saa hakea, eikä löydä! Itsku on sylikissa, kainalokissa, peitonaluskissa, kaulakissa, niskakissa, jalka-, maha- ja selkäkissa. Leikillisesti itämaisrotuja puhuteellaankin iilimadoiksi. ;)

    Kiva, että sylipaikka löytyy kaikille. Rapsusilejä. :)

    VastaaPoista
  2. Eli mulle on siis törkeästi joku valehdellut ja huijannut kun sanoi että itämaiset ei tunge kokoajan syliin. Onneksi valhe on paljastunut :)

    VastaaPoista
  3. Meillä on samansuuntaisia "ongelmia". Näitä The Ultimate Sylikissoja on kaksi ja ne kyllä ahtautuvat syliin eikä niitä haittaa olla yhdessä läjässä allekkain ja päällekkäin ja lomittain.

    Mutta kun sitten on vielä The Äijä eli Reppis, jolle iskee aina välillä Ääretön Rakkaus ja sen olisi ihan pakko päästä syliin.

    Voi niitä pettyneitä ilmeitä kun Reppis lähestyy silmät valmiiksi onnesta viiruina ja vaalenpunaista höttöä ajatuksissa - ja sitten mamman syli onkin jo kissaa täynnä. :'(

    Dilemmaa kärjistää se, että Tihrun ja etenkin Reppiksen mielestä vain mamman syli kelpaa. Jemmicalle kelpaa syli kuin syli - paitsi jos joku jo on mamman sylissä, jolloin se on ainoa ajateltavissa oleva. ;)

    VastaaPoista
  4. byääh, mäkin haluun sylikissan, mut mulla on vain Musta ja Harmaa!

    No siis, kyl nekin kelpaa... <3

    VastaaPoista