sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Tampereen kissakisat

Ihmiset ja yksi kissoista tosiaan olivat lauantaina Tampereen Pirokin näyttelyssä. Näyttelyt menivät kuten arvata saattoi, ensimmäisellä kerralla ihmiset olivat vähän hukassa, Nanna oli älysöpö ja mies valitti tylsyyttään melkein yhtä paljon kuin Nanna kiljui automatkalla. Kuvia tuli otettua aika vähän, koska valaistus ja tilanne olivat vähän sellaisia että pitäisi olla joko hyvät kuvaajan taidot tai hyvät välineet, ja ihmisillä ei oikein ollut kumpaakaan.

Päivä alkoi viideltä, mikä ehkä selittää sen etteivät kaikki matkustajat olleet aivan terässä. Tässä vaiheessa aamua mies muisti että ei ollut tankannut autoa, eikä muistanut printata Tampereen alueen karttaa, kuten oli luvannut. Onneksi allekirjoittanut oli kuitenkin arvannut että jotain lähdössä taas sähellettäisiin ja valehdellut miehelle että paikalla pitää olla puoli tuntia aikaisemmin kuin oikeasti pitäisi, joten ehdimme hyvissä ajoin eläinlääkärintarkistukseen.

Nanna pääsi ei niin kivan automatkan jälkeen hengailemaan kangashäkkiinsä:
Missä ovat kilpakumppanini, olen valmiina taistoon!

Kunhan masurapsut on hoidettu pois alta...

Ensikertalaisesta näyttely oli ehkä vähän sekavan tuntuinen, erityisesti  viimeinen osuus eli paneeli, mutta onneksi Nannan kasvattaja ja omistaja Eve oli paikalla, joten jatkuvalla kyselyllä ihmiset saivat raahattua Nannan joka paikkaan ajoissa. Tähän saavutukseen monet muut ihmiset eivät kuulutusten perusteella kyenneet, joten ainakin jokin asia onnistui ihmisiltäkin lauantaina. Kuulutusten jatkuvan kuuntelun ohella ihmisistä oli kiva ihastella Nannan sisaruksia, jotka olivat myös paikalla kisaamassa.

Nanna tosiaan pärjäsi niin hyvin että sai tuomarin parhaan tittelin ja pääsi paneeliin, jossa hävisi toiselle pennulle, mutta erinomaisesti meni joka tapauksessa kun kaksi ruusuketta tuli ja käyttäydyttiinkin ihan hyvin. Vähän tosin välillä rimpuiltiin ja ääntä avattiin, mutta sehän on nyt täysin tyypillistä käyttäytymistä pikku itämaispennuilta. Kertaakaan ei kuitenkaan suhistu tai muristu. Tosin näyttely oli Nannan mielestä sopiva paikka esitellä uutta taitoaan, eli kangaskopan avaamista, ja pari kertaa Nanna myös melkein päätti mennä ihan omin tassuin tuomarointiin ennen kuin ihmiset heräsivät että nyt joku on liikkeellä... Tällä hetkellä meillä on siis kolme kissaa, joista kaikki osaavat avata kangaskassinsa vetoketjun jos tarpeeksi suuri motivaatio löytyy, eli alamme ostella lisälukkoja mahdollisimman pian.

Nannan tuomari oli oikein mukava mies nimeltä Albert, joka enimmäkseen kehui Nannan turkkia, silmiä, tyyppiä jne. ja käsitteli kissoja mielestäni mukavasti. Voisiko mies jolla on kissakravatti edes olla muuta kuin mukava? No ei voisi. Albertin mukava kissakäsittely sai ihmiset miettimään uudestaan josko kotikissatkin lähtisivät mukaan joku kerta saamaan vähän uusia kokemuksia. Jos pääsee paneeliin asti voi olla tietenkin vähän haastava, kun siinä vieras käsittelee kissaa, mutta muutenhan omistaja saa aina olla kissan kanssa tai vieressä. Pienen tuomarikiertelyn tulos tosin oli että vaikka yksikään näkemistäni tuomareista ei kissoja satuttanut, osan otteet poikkesivat Albertista ja olivat ehkä vähän liian reipashenkisiä meidän herkille kissoillemme, joten tätä asiaa jäädään vielä pohtimaan.

Nannan menestyksen kunniaksi yritimme ottaa kuvia kissasta rusetteineen, mutta kuvista tuli vähän tällaisia:
Nanna lipoo huuliaan sillä menestys maistuu makealle...

Tästä videosta näkyy miksi valokuvaus osoittautui haasteelliseksi, Nannan mielestä rusetit on tehty syötäväksi ei ihasteltaviksi:




Näyttelyyn liittyvää kertomista olisi tietenkin sivutolkulla, mutta tästäkin tuli sellainen romaani että ehkä osan jutuista voi siirtää seuraaviin postauksiin. Aamoksen ja Aadan tuliaisetkin pitää vielä kuvata. Uudestaan mennään joka tapauksessa, mies tosin ei taida tulla enää lähiseutua kauemmas näyttelyihin, mutta ainakin Turun kisoihin saadaan vielä kyydittäjä. Ainakin messupaikan ovelle asti. Ehkä.

10 kommenttia:

  1. Onnea Nannalle mahtavasti menneestä ekasta näyttelystä!!

    Ketään menestys ei toki yllätä - onhan Nanna kiistattoman Kaunis ja Upea. Ja ensimmäisestä kuvasta voi tosiaan päätellä, että asennekin on kohdallaan. :)

    VastaaPoista
  2. Onnea hienosta menestyksesta! Tuo vetoketjujuttu on kyllä hieno....siis varmaan niinku kissojen mielestä :) !

    VastaaPoista
  3. Kiitos, kiitos, oli kiva huomata että tuomari oli pätevä kun huomasi Nannan kiistattoman kauneuden :) Ja Naukulan Mamma, ihmiset alkavat kyllä toivoa että omistaisivat vähän tyhmempiä ja ei niin aloitekykyisiä kissoja, mutta eiköhän se tunne ohi mene...

    VastaaPoista
  4. Kyllä tuomari on selvästi ollut pätevä, kun on myöntänyt Nannalle noin monta ruusuketta ;D Onnea hienosta menestyksestä ensinäyttelyssä!

    VastaaPoista
  5. Kiitos, se on kiva kun tuli monta ruusuketta niin palkintokaappi ei näytä niin tyhjältä...

    VastaaPoista
  6. Onnittelut Nannalle mukavasta näyttelyaloituksesta :)

    Mekin olimme Lotan kanssa molempina päivinä, mutta muiden blogikissojen bongaaminen jäi valitettavan vähälle.

    VastaaPoista
  7. Samoin Lotalle, toiselle lauantaina paneelissa vierailleelle :)

    Me ei edes tajuttu että siellä oli muita blogikissoja Nannan sisarusten lisäksi, yritämme tulla kuikuilemaan jos tuttuja on muissa näyttelyissä, ehkä ihmisillä on sitten enemmän aikaa kun näyttelyrutiinit on muuten paremmin hallinnassa...

    VastaaPoista
  8. Vautsi, onnittelut Nannalle ja tietysti Nannan omille ihmisille! Hieno suoritus! Oli mukava nähdä teidät kaikki :) Toivottavasti tuutte toistekin tännepäin näyttelyyn.

    VastaaPoista
  9. Oli kyllä kiva nähdä, eiköhän me joskus ainakin tulla, tai jos te tuutte Maunon kanssa Turkuun syksyllä ;)

    VastaaPoista
  10. Saas nähä, oishan se kiva kokeilla edes kerran :) Tosin niihin aikoihin alkaa Maunolla läheneen se aika kun karvapampuloista pitää luopua ja liittyä korkeampia ääniä laulavaan kollikuoroon...Pitää miettiä!

    VastaaPoista