lauantai 25. kesäkuuta 2011

Kissamatkat oy, lähde sinäkin matkalle joka yllättää

Matkatoimisto Kolmen kissan kopla eli Kissamatkat oy esittelee tämän kesän hitin:

Kissamatkailua, uusinta uutta extremeurheilussa: haasteet, jännittävät tilanteet ja fyysinen rasitus taattu. (Erityisesti se fyysinen rasitus, raahatkaapa itse kolmea kissaa, kissanhiekkasäkkiä ja kissansafkoja sekä tietenkin omia viikon kamojanne...) Matkapakettiin kuuluu matkat VR:n yövaunussa ja 48 kilon kantamukset.

Tässä kuva makuuhytistä, kuva VR:n sivuilta. Samoilla sivuilla makuuhyttejä mainostetaan sloganilla "mukavasti yön yli". Lemmikkien kanssa jos matkustaa, lupaus on hivenen liioitteleva.

Tuntuuko elämä tylsältä? Onko arki hanskassa ja jokainen päivä täysin ongelmaton, suorastaan naurettavan helppo? Mikset tekisi niinkuin me, ja lähde matkalle kissojen kanssa? Ei yhden tai kahden, sehän olisi suorastaan helppoa, vaan vaikkapa kolmen kissan kanssa. Mieluiten vielä välineellä joka Varmasti Reistailee eli VR:llä. Näin myös matkan kesto tuo lisähaastetta. Kissamatkailua on verrattu extremelajeihin kuten laskuvarjohyppyihin, mutta kyllä tämä on niin paljon enemmän. Jotain yhtäläisyyksiä kuitenkin on, ainakin kustannukset. VR:n yövaunussa kun matkustaa Lappiin, ei pääse halvalla. Itseasiassa lentäminen olisi ollut halvempaa ja noin 10 tuntia nopeampaa. Mutta kunnon haasteita pelkäämätön kissamatkailija ei halua stressata kissoja lentokentillä ja koneilla, joten pulitamme VR:lle rahamme.

Tässäpä kuvakertomus kissojen matkasta, miten sujuu yö kissojen kanssa matkustellessa (vinkki: ei ainakaan nukkuen). Nämä kuvat tietenkin menevät myös suoraan Kissamatkat matkatoimistomme esitteeseen:

Aluksi kissat saattaavat hivenen säikkyä junan liikettä. Tässä Aamos esittelee miten puhtaita lattiat ovat vaunussa jopa sängyn alla.

Nopeasti kuitenkin lähdetään tutkimaan ympäristöä.

Aamos on löytänyt tarjoilun, sekä tikkaat. Tikkailla on tärkeä osa matkustuskokemuksessa, sillä jännittäviä tilanteita on tiedossa koko yölle, kun kissamatkustajat kiipeilevät ympäri hyttiä, mahdollisimman korkealle pyrkien.

VR on asentanut tällaisia retroja kissa-alustoja makuualustoiksi karvaisille matkustajille.

Tässä Nanna löytää toisen kissa-alustan.

Alustojen tarkoitus on tietenkin tarjota kissoille kiva paikka tarkkailla maisemia.

Aamos suosi enemmän sitä isoa alustaa, mutta mahtuvat isotkin kissat myös pienelle alustalle.

Kissamatkustajat jaksoivat tarkkailla maisemia, vaikka lättänällä Pohjanmaalla ei kyllä hirveästi yllätyksiä tullut...

Vaunussa oli kivasti nukkumapaikkoja myös ylhäällä, tässä Aada rentoutuu yläpedillä.

Vaunun muut matkustajat voivat kuitenkin olla rauhassa, Aamos jaksaa vartioida.

Kissamatkat oy haluaa korostaa että tällainen matkustuskokemus ei sovi kelle tahansa, pitää olla oikeasti mukana seikkailumieltä, valmiutta saada tyrä tai välilevynpullistuma kamoja raahatessa sekä huumorintajua kun kissat pomppivat yöllä sängyltä toiselle käyttäen ihmisen palleaa ponnahdusalustana. Jos ihmisellä on kaikkea tätä, suosittelemme kyllä matkan varaamista, sillä tottakai kissamatkustajan ihminen voi saada myös roppakaupalla kivaa mieltä matkalta. Meitä ihmisiä ilahdutti erityisesti se, miten reippaita kissamme olivat. Kun kissat tottuivat liikkuvaan junaan, kukaan ei pelännyt. Aamulla meinasi hermot kissoilla mennä kun oli hytti jo nähty ja rohkeat kattimme olisivat halunneet käytävää tutkimaan ja sitten pari kertaa mau'uttiin, mutta muuten kissat olivat täynnä rohkeutta. Itseasiassa Aada oli reippain, sen jälkeen Aamos ja Nannakin reipastui pikkuhiljaa matkan edetessä. Olen aika varma että oma hytti yöjunassa on kissojen kannalta yksi parhaista tavoista matkustaa, kissat pääsevät jaloittelemaan ja saavat olla rauhassa muilta ihmisiltä ja eläimiltä. Tässä vielä Aamoksen lopputerkut kaikille juhannuksen paluumatkaajille:

Reissussa rähjääntyy, muistakaa peseytyä! T: Aamos

7 kommenttia:

  1. :D :D
    Mainio matkakertomus, joka kuitenkaan ei saa meitä liittymään kissamatkailijoiden joukkoon. Me viiden katin laumamme kanssa aiomme jatkossakin pysytellä mahdollisuuksien mukaan kotiympyröissä. ;)

    VastaaPoista
  2. Kivastihan teillä on mennyt :) Itse olen aiemmin matkustellut Moskovan ja Helsingin väliä kissojen kanssa, yöjunassa tietenkin. Tuli elävästi ne ajat mieleen :) Paras oli kyllä yksi vieraileva tähti eli tuttavan persialainen, joka kehräsi koko yön kaulallani. Se viihtyi hyvin - itse en juurikaan nukkunut...

    VastaaPoista
  3. H: Joo kyllä kolme alkoi olla sellainen maksimi ainakin omille fyysisille voimilleni, kantsii pysyy kotona.

    Satu: Ihan kivasti tosiaan meni, olin kyllä iloinen ja ylpeä kissaporukastamme, kaikki olivat reippaampia kuin olisin kuvitellut. Tuo tavaroiden kantaminen ottaa eniten päähän. Tai käsiin. Olen mennyt itsekin venäjälle pari kertaa ilman kissoja, seuraavaksihan voisi ottaa kissat mukaan...

    VastaaPoista
  4. Silloin kun mulla oli vain Lulu ja Lea reissasin kaikki matkani junalla. Opin aika pian rajoittamaan omat kamat minimiin että jaksoin kantaa kissojen hiekat, ruoat ja tarvittavat muut vermeet.

    Junailu-ajat ovat päättyneet kun on oma auto alla, mutta siltikin kissojen kanssa matkustaminen on omanlaisensa ohjelmanumero.

    Kokemuksen syvällä rintaäänellä nostan hattua kaikille jotka ovat siihen valmiita. Kissat kyllä tottuvat reissaukseen jos niiden kanssa sitkeästi reissaa, mutta 6. yhteisen vuoden jälkeen Lea osaa lukea minua paremmin kuin hyvin. Kun lähtö on 5 min päässä katoaa mustavalkoinen neiti kuin savu ilmaan ja ohjelmanumero "etsi kissa" alkaa.

    Matkanteko vaatii hikeä ja hermoja, mutta kuitenkin tosi kissaihminen on siihen valmis. Monta kertaa vuodessa....

    VastaaPoista
  5. Meillä juhannusmatka kissojen kanssa tehtiin omalla autolla, mutta kahden kissan omat tarvikkeet parille päivälle veivät enemmä tilaa kuin kahden ihmisen. Sitä tavara määrää ei oltaisi saatu kahdestaan junassa kuljetettua.

    VastaaPoista
  6. L-L: Aamoksella on kyllä vähän sama, kissan saa kaivaa sängyn alta ennen matkaa. Itsekään en ole ikinä matkustanut näin vähillä kamoilla itse, mutta muita vaihtoehtoja ei oikein ole...

    K: Kyllä se olisi onnistunut varmasti junallakin, meitäkin oli kaksi ja kolmen kissan kamat, seikkailumieltä ja tutustumaan kissamatkailun haastavaan maailmaan...

    Naukulan Mamma: Kyllä! Pari päivää meni ja sitten toivuttiin. Kissatkin :)

    VastaaPoista