maanantai 13. kesäkuuta 2011

Kissat lieassa

Ollaan kissojen kanssa vietetty aikaa maalla, ei näin kuumalla viitsinyt kaupunkiinkaan heti takas mennä. Sisällä oli keskipäivällä liian kuuma sekä ihmiselle että kissoille, mutta puun alla varjossa me kaikki pärjäiltiin. Näin kiirettä ja rankkaa piti:



Kissat viihtyivät varjossa niin kauan kun palvelu pelasi, eli kissojen vessat ja vedet roudattiin ulkotiloihin:


Tarkkasilmäiset varmasti huomaavat kissojen oranssin köyden valjaissa. Monethan käyttävät kissoja ulkona pidettäessä varmasti näppärää yhdistelmää pyykkinaru korkealla ja siinä fleksi-talutin. Siten kissa saa joka suuntaan enemmän liikkumistilaakin. No ei toimi meillä enää, kun kaksi termiittityttöä pureskelivat toistensa fleksejä. Yksi nykäys ja rikki meni. Piti ostaa vähän järeämpää tavaraa, ja seuraava keskustelu käytiinkin viime viikolla lähimmällä huoltoasemalla:

Saara: Tarvitsen vahvinta mahdollista narua.
Huoltoaseman myyjä: Meillä on tätä pyykkinarua ja autojen hinaamiseen käytettävää narua.
Saara: Joo ei se pyykkinaru riitä, otan hinausnarua.
Myyjä: Tässä on, mihinköhän tarkoitukseen tulee?
Saara: Kahden alle viisikiloisen kissan pihalla pitämiseen.
Myyjä: Heh, no kyllä pitäisi riittää kun muutama tuhatkiloisia autojakin voi sillä vetää.
Saara: Pyh, ei tää kauaa niitä pitele, mutta jos viikonlopun kestää.
Myyjä: Jaa-a, aikamoisia kissoja...
Saara: No aijaa!

Loppuun vielä kuva-arvoitus, mitä Nanna tekee seuraavassa kuvassa:


Oikea vastaus: Nanna syö leikattuja kuivuneita ruusun oksia, kuka sitä nyt nurmikkoa napostelisi kun on tällaista herkkua tarjolla... En ole huomannut Nannan syövän nurtsia kertaakaan, leikattuja piikkioksia kyllä nakerreltiin useastikin.

9 kommenttia:

  1. Hahhaa! :D xD

    Tuohon ruusunoksaan kommentti: Neiti Tabbylle pitää olla vähän vastusta. Ruohonkorret ei pure takaisin. ;)

    VastaaPoista
  2. Sama meininki siis ilmeisesti jatkuu! Emohan on syönyt itsensä kevythäkistä ulos. Fedja taas marimekon kangaskassin pohjan rikki (siellä kassissa oli namia). Jokin aika sitten huomattiin että meillä kaiutinjohto on täynnä pieniä hampaanjälkiä ja poikki yhdestä kohtaa. Tästä kyllä epäilen vahvasti pentuja ja suurin epäilykseni kohdistuu Poriin ;)

    VastaaPoista
  3. Juu ruusunoksassa on sopivasti haastetta, ihmiset oli ihan kauhuissaan, mutta ei Nannassa ole jälkeäkään ruusunpiikeistä...

    Kyllä on Porin suunnalla syylliset, meillä ei ole ikinä purtu johtoja. Paitsi kerran. Tai kaks. Mutta se oli laturin johto, ei mikään kaiutin johto... Tosin Nanna aivan varmasti tulee joku päivä syömään itsensä jostain kangaslaukusta tai häkistä läpi. Voisin lyödä vaikka vetoa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos. Ei ihan yhtä tyylikkäät kuin joidenkin kesätarhat, mutta kissat pysyy pihassa :) Toistaiseksi.

    VastaaPoista
  5. On kyllä uskomatonta miten ne pysyy noin hyvin valjaissaan. Meillä noi itikset on varsinkin niin houdineja, että ne yrittää luikertaa säikähtäessaan valjaista irti. Tossa porukoiden pihassa missä ne ulkoilee on tosin aika vilkas tie vieressä, niin en uskallakaan muuta kun metrin narussa pitää niin että ite on koko ajan valmiudessa, jos joku saa paniikin ja yrittää karkuun...

    VastaaPoista
  6. Kyllä niitä on pikkuhiljaa tohon totutettu ja en jätä niitä ikinä yksinään. Aamos tosin ei ole vielä ihan lieka valmis, sen laitan yleensä fleksiin ja pidän ite aina narun päästä kiinni. Kyllä ne pari tuntia aina noin viihtyy ennen kuin alkaa pyristelemään. Aluksi ne saa kävellä lenkin ja sitten vasta ollaan tossa narun päässä pienemmällä reviirillä. Luulen että se että on kaveri ihmisen lisäksi kokoajan mukana kans auttaa, ei ne yksin pihalla noin pysyis sekuntiakaan, niin seurankipeetä porukkaa on...

    VastaaPoista
  7. Se siinä varmaan onkin, että noi meidän kaverit ei oo oikein tottunut ulkoiluun kun sen verta harvakseltaan siitä pääsee nautiskelemaan niin sitten säikähtävät jo omaa varjoaan. Ah, omistaispa joskus oman pihan mihin sais kissatarhan *haaveilee*. :)

    VastaaPoista
  8. Kyllä meillä huomaa varsinkin Aadan kanssa sen eron kun on pikkuhiljaa totutettu ulkoiluun, aluksi juostiin talon ympäri ja mentiin äkkiä sisään, nyt voidaan lähteä tonne ulkoilureiteillekin ihan täällä cityssä ja Aada ei ole moksiskaan, haistelee vaan kukkasia. Tosin on varmaan kissoilla yksilöllisiä erojakin, en usko että Aamoksesta tulee kovin rohkea ulkoilija ikinä, tai ei ainakaan pariin vuoteen...

    VastaaPoista