keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Ulkoilua kyläpaikassa

Viikonloppuna tutustuttiin kissojen kanssa sisätiloihin, nyt viime päivinä on ollut vuorossa piha. Ei tässä mitään metsää ole, kun ollaan yhden aika ison Pohjois-Suomalaisen kaupungin kulmilla, mutta iso puiden ympäröimä piha rauhallisella alueella on kyllä riittänyt ja saanut kissat innostumaan ulkoilusta, varsinkin tietenkin Aadan. (Aada tosin innostuisi ulkoilusta parkkipaikallakin.) Ainoat häiriöt ulkoillessa ovat noin kerran tunnissa ohiajavat autot ja muuttotappioalueen yksi huutava lapsi. Näihin häiriöihin on ollut kissojen helppo tottua.

Hiljaisuudesta huolimatta Aamos ei ole täysin sinut uusien tiluksien kanssa ja ulkoilee lähinnä portaissa:

Kiitti mulle riitti, nyt vois mennä sisälle kun on jo viisi minuuttia ulkoiltu.

Sillä välin kun Aamos hengaa oven edessä, on Aada tarkistanut koko tontin:

Ja kun kirjoitan että Aada on tarkistanut tontin, niin Aada on todellakin tarkastanut joka nurkan, ikkunan ja oven.

Sekä kellarin portaat.

Suosikkipaikka on kuitenkin tämä Lapin Catmax-kiipeilypuu, eli halkopino. 

Nannakin on ulkoillut reippaasti. Ja keksinyt uuden ajanvietteen. Ennenhän Nanna on haukkaillut ruusunoksia, nyt on siirrytty nokkosiin. Nokkoset eivät näytä tekevän mitään jälkiä pikkuiseen, joten kai kissojen iho on sitten kovempaa tekoa. Odotan jo mielenkiinnolla tulenko ikinä näkemään Nannaa ruohoa syömässä...

Nuuh nuuh herkku nokkoset...

Tässä kuvassa Nanna ei piiloittele peloissaan kuten voisi luulla, vaan metsästää portaiden alla olevaa herkullista nokkoskätköä...

Samalla kun kissat ovat viihtyneet ulkoillessa, on ihmistä naurattanut (tai melkein itkettänyt) puheliaiden naapurien kommentit. Pohjoisen puheliaisuus yhdistettynä maaseudun eläkeikäisiin ihmisiin, joille kissa on aina ja ikuisesti navettakissa, on synnyttänyt hyvinkin mielenkiintoisia keskusteluja. Tässä eilisen parhaat palat:

- Jaa, kyllä miullakin on yksi tuttu joka vie kissoja narussa (nää on kyllä vänttiset ja fleksi, ja ei näitä kissoja"viedä").

- No noita on varmaan pakko ulkoiluttaa kiinni, kun on rotukissoja (mukana ihmisellä oli tätä kuunnellessa vain maatiaistakin maatiaisempi Aada).

- Kaikki kissat pittäis viiä piikille (olen hetkittäin samaa mieltä kaltaisistasi miehistä, mutta en sano sitä sentään ääneen).

- Tuo valkoinenko ne pennut synnyttää? (olin selittänyt kyseiselle ihmiselle Nannan sijoitussopimusta, se valkoinen eli Aamos tuskin saa pentuja kun on leikattu. Ja ai niin, kolli.)

- Varo Sanna ettei ne pure! (Mummo lapsenlapselleen joka kumartui katsomaan Aada ja Nannaa.)

Kaikenlaisen kauhistelun ja ihmettelyn lisäksi on kyllä kissoille sadellut ihan ihaileviakin kommentteja. Kissat jännittävät kuitenkin sen verran vielä ulkona, että uutta ihailijakaartia ei päästetä lenkillä kosketusetäisyydelle, ihailla saa vain etäältä.

Ps. Vaihdoin blogipohjan kesäisen karsittuun malliin, koska vanha kesti niin kauan latautua mokkulalla että meni hermot... Kiitti vaan saunalahti, ei toimi "jokaisessa Suomen kaupungissa".

8 kommenttia:

  1. Kesäisen riisuttu on oikein raikas ja kiva ja noista Nannan ruokailutottumuksista: sehän on ITÄMAINEN! Sen kuuluukin tykätä hieman eksoottisemmasta kuin ruohosta. Miten olisi vaikka sitruunaruoho? ;)

    Hervottomia nuo kissan kommentoinnit - ja sinun kommenttisi niiden perässä! xD

    VastaaPoista
  2. Siellä on sitten tullut paikat tutuiksi - toisille :D Ehkä Aada kertoo Aamokselle ne tärkeimmät? Ja mitä kommentteja! Huh, huh.

    VastaaPoista
  3. Eve: Aletaan kasvattamaan bailikaa tai minttua Nannalle. Selvästi makuaisti on liian hienostunut mihinkään nurmikkoon.

    Naukulan Mamma: Täällä ollaan vähän kylähullumpaa porukkaa. Tänään päivällä kyllä tuli taas sellaista tekstiä naapurin sedältä että pitäisi varmaan alkaa kantaa nauhuria mukana että joku nää jutut uskoo... Aada rohkaisi Aamoksenkin tutustumaan, tänään mentiin kylki kyljessä ympäri pihaa :)

    VastaaPoista
  4. Meilläkin isä, joka siis asuu aika maalla, ajatteli huvittaa naapureita siten että laittaa kissan, siis minun kissan, valjaisiin ja käy postilaatikolla sadan metrin päässä, siellä moinen näky olisi ollut vasta jotakin, isä on huumorimiehiä. Mutta ei se osannut niitä valjaita saada kissan niskaan kuin puoliksi. Ihana kesäpaikka teillä!

    VastaaPoista
  5. Ahh, tuo maaseudun henkinen ilmapiiri - koettu, en kaipaa...

    VastaaPoista
  6. Anu: Hyvän huumorintajun osoitus :D omat lähisukulaiseni eivät vielä ole osoittaneet samanlaista intoa kissojen ulkoiluttamiseen, ehkä sen takia että fleksi kädessä seisominen pihalla ei ihan aina ole niin jännää kummiskaan...

    Zepa: Täällä on kiva käydä, mutta en ehkä jäisi asumaan. (Toisaalta luin tänään lehteä ja tajusin että täälläpäin suomea meilläkin olisi varaa asua isossa talossa isolla tontilla tosta vaan, ilman jättilainaa, ehkä pitäisi harkita...) Ja ehkä ilmapiiri maallakin muuttuu, näin illalla kissan ulkoiluttajan. Voi tietysti olla paikkakunnan ainoa joka ei anna kissojensa juosta vapaana... Tai sitten se oli pieni koira, en nähnyt hirveän läheltä.

    VastaaPoista
  7. Kyllä näitä kommentteja löytyy kaupungistakin ;) Ihania nuo omat mietteesi perässä :)

    Terveisiä reippaille tytöille ja Amokselle!

    VastaaPoista
  8. Varmasti löytyy... Terkkuja sinne kans, varsinkin uusimmalle perheenjäsenelle :)

    VastaaPoista