sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Takaisin Suomessa ja kaikki taas yhdessä

Ihmiset tulivat takaisin Suomeen eilen ja sekä kissat että asunto ovat kunnossa ja ehjinä. No asunto on ehkä vähäsen karvojen ja kissanhiekan peitossa, ja tyynyt, laukut, sekä muutama muu irtain uudella paikalla, ja pienet oksennukset matolla, mutta siis kohtuu kunnosssa on kaikki. Ja onneksi on loppuloma aikaa siivoilla. Aada käy hivenen ylikierroksilla ja Aamoksella on rapsutuspula, mutta muuten kissat ovat samanlaisia kuin aina ennenkin. Aadan aktiivinen leikitys on jo aloitettu, ja Aamoksen rapsutuspulaa hoidetaan:



Aadalla on selvästi ollut ikävä muualla hoidossa ollutta remuamiskaveri Nannaa, sekä ehkä vähän ihmisiäkin, sellaista ympyrää on menty ympäri asuntoa. Aamoksen kanssa kun lomailu meni enemmän rauhallisissa merkeissä, vähän niinkuin löhölomaa vietettiin:

Aada chillailee "riippukeinussaan".

Nannalla on tainnut olla kissoista hauskin loma, ihmishuomiota riitti ja vanhat kissakaveritkin hyväksyivät nopeasti, kuten on voinut Temppukissojen blogista lukea. Kyllä oli mukavaa että niin moni suostui kissojamme hoitamaan, muuten olisin stressannut matkalla enemmän että miten niillä nyt menee... Kun kaverukset yhdistettiin taas, piti tietenkin istua vähän aikaa ringissä ja vaihtaa kuulumiset:

Nanna: Hmmm-mmm, mitäs muuta ootte puuhanneet kun oksennelleet täällä kahestaan?
(oksu-poksun jälki näkyy yhä kivasti matolla, kai se tosta lähtee...)

Vaikka matkustelu kivaa olikin, ihana oli kyllä palata kotiinkiin, kaikki kissat änkesivät ekana yönä heti sänkyyn, joten ehkä nekin ovat edes vähän kaivanneet ruokkijoitaan. Kissojensa ympäröivät ihmiset totesivat että kyllä kissat saavat kodin tuntumaan vielä enemmän kodilta.

Yksi suuri moka täytyy kyllä häpeillen myöntää, kissat eivät saaneet tuliaisia. Porukka ei tällaista rikosta meinannut ensin uskoa, vaan etsivät reippaasti matkalaukusta edes JOTAIN.

Onko lahjat hatun alla?

Vai pitääkö ne kaivaa sisältä?

Aada ja Aamos ovat luovuttaneet, ei siellä Nanna hei mitään ole...

Aamos käy silti vielä kerran nuuhkaisemassa, jos vaikkapa englantilaisten broilerin sydämien haju tulisi nenuun, mutta ei, matkavaatteet vaan haisevat!

Ihmiset puolustautuvat sillä, että mitään kissoja miellyttävää ei sattunut eteen, ja halpalentoyhtiöiden painoraja on niin matala. Jotain vähän kissamaista kyllä heräteostoksena hankittiin, mutta se taitaa jäädä myöhemmän postauksen jutuksi. Yritämme tsempata seuraavalla lomamatkalla ja olla vähän parempia ihmisiä... Kiitos vielä niille hoitajille jotka blogia lukevat hyvästä kissahoidosta :)

(Ja toisin kuin joku saattaisi epäillä, ei minusta ollut yhtään överiä että kissoillamme oli yhteensä kolme hoitajaa, kyllä sitä pitää vähän miettiä, jos joku vaikka sairastuu ja ei pääsekään hoitamaan. Kolme kissaa, yksi hoitaja per nassu oli just hyvä määrä.)

2 kommenttia:

  1. Voi miten soma Aamos on noissa eka kuvissa <3 Rapsutuksia koplalle! :)

    Ei kolme hoitajaa kuulosta lainkaan ylimitoitetulta etenkin, kun kissoja on useampi. Jos kukin hoitaja ehtii vain piipahtamaan kylässä, moninkertaistuu leikki- ja silitystuokioiden määrä näppärästi ilman, että yhden ihmisen tarvitsisi hengata kissojen kanssa pitkiä aikoja.

    VastaaPoista
  2. Rapsutuksia toimitettu :) Ja Aamoksen söpöys on kyllä jotenkin hellyyttävää kun se on vielä niin iso, Aamoksen söpöily liikuttaa eri tavalla kun pienempien tyttökissojen masurapsukuvat.

    VastaaPoista