lauantai 17. joulukuuta 2011

Aadan nimmarit

...olivat perjantaina. Hups, sori Aada, onneksi et osaa lukea Hesarista nimmareita niin ihmisten unohdus jää unholaan. Paitsi että ekstraraksut nimipäivän kunniaksi unohtuivat, kaiken huipuksi kissat on vielä jätetty ja hyljätty viikonlopuksi vain yhden ihmisen hoitoon. Lähdin itse pikaiselle retkelle pohjoiseen, samaan paikkaan missä käytiin kissojen kanssa kesälläkin. Kesällä blogia lukeneet ehkä muistavatkin että VR:n makuuvaunussa oli hyvin vaiherikasta matkustaa, joten en viitsinyt roudata kissoja tuollaista matkaa vain pidennetyn viikonlopun takia. Kissatkaan eivät näin talvella olisi saaneet erityisemmin vierailusta irti, loskaulkoilu tuskin karvaisia kiinnostaisi. Vanhan talon vetoisuuskin olisi todennäköisesti häirinnyt ainakin Nannaa. Meidän kesäistä vierailua on kyllä muisteltu viikonloppuna paikallisväen toimesta, kuulemma karvoja löytyi vielä syksylläkin yllättävistä paikoista (ai Aamoksen karvaa löytyi vaatekaapista, mitenköhän siinä niin on käynyt, eihän Aamos yleensä availe ovia...) Eipä, ajattelee Aamos jolle on ovi on haaste ja hyvin pieni hidaste, ei ikinä este...

Jos kissoja meinaa tulla ikävä, on kuvamateriaalia onneksi runsaasti mukana. Muistavatkohan kissat edes enää meidän kesänviettoa täällä pohjoisessa, veikkaisin että ainakin suosikkipaikat eli kuisti, useat portaikot sekä iso piha ovat jossain kissamielen sopukoissa:

Nanna tuskin on unohtanut hyttysjahtiakaan niissä kivoissa portaissa.

Jahdissa viihtyi innokkaana myös Aamos.

Ja kuistin kukkien tappaminen hoito oli kans silloin niin mukavaa...

Tosi kivoja oli kyllä ne useat ulkolenkit ruohikossakin.

Lenkkejä Aada odotti niin innokkaasti että torkkuikin ulko-oven edessä. Jos ihminen ottikin Nannan tai Aamoksen mukaan ulos, nau'unta oli hyvin äänekästä.

Ja tais kissat muitakin kolttosia kuin karvanpiilotusta silloin puuhailla, onneksi niitä ei muisteltu. Ja koriste-enkelit säilyi ehjänä loppuun asti. Ihannevieraat, that's us...

Viikolla palaan taas kissojen pariin, eiköhän ne miehen hoidossa ihan hyvin pärjää. 

3 kommenttia:

  1. Isäntä/emäntä on kyllä ollut kissaystävä : ) Mielenkiintoinen talo.

    VastaaPoista
  2. Nyyh... kesä... *huokaus* Hyttysetkin kelpaisi tämän synkän, sateisen kylmyyden sijaan.

    VastaaPoista
  3. Mayo: Juu, tuossa talossa on aina tutkittavaa sekä ihmisille että kissoille :D

    H: No niinpä, ei olis taas näitäkään kuvia pitänyt katsella. Sellainen puoli vuotta enää...

    VastaaPoista