perjantai 30. joulukuuta 2011

Kissankestävät joulukoristeet

Nyt uuden vuoden ja loppiaisen jo kolkutellessa ovelle onkin aika katsella miten meidän joulukoristeet ovat selvinneet noin kuukauden jatkuneista kissojen leikeistä. Itse pidän joulukoristeista, mutta myös stressittömästä elämästä. Sen takia meillä kaikki koristeet ovat sellaisia ettei tarvitse stressata kissojen rikkovan niitä tai kuolevan niitä syödessä kun selkänsä kääntää. Tosiaan paras koriste (jos kissoilta kysyy) oli tänä vuonna aktivointipuu, ja ei tämä toinenkaan puu mikään huono ollut. Meillä on ollut nyt kaksi vuotta vain näitä eksoottisia katajia ja kartiokuusia, koska niissä on niin tiheät neulaset, etteivät kissat pysty erityisemmin kiipeilemään. Ihan menestys kissojen mielestä nämä eksoottisetkin ovat olleet, kun ihmiset ovat ne ihan selvästi kissoja ajatellen leluilla koristelleet... Meillä onkin puissa olevat koristeet aina kissan kestäviä, aktivointipuussa oli palloja sekä yksi iso naruköynnös, tässä puussa kaikki koristeet olivat itsetehtyjä paperista ja narusta, joten ei huolestuttanut vaikka kissat kävivät niitä läpsimässä.

En leikkinyt koristepuulla kertaakaan! En edes kato sitä päin! Honest.

Aivan puiden tasolle hauskuudessa eivät yltäneet meidän jouluvalot, mutta kyllä nekin mukavaa viihdettä olivat silloin kun ei muuta tekemistä keksitty:

Toinen pallovaloista oli juuri kissakorkeudelle asetettu, sopivan korkealla että houkutti, mutta ei niin korkealla ettei siihen pienikin kissa ylety...

Toiset pallovalot olivat työpöydän hyllyjen päällä:

Aada ja Nanna yllätettynä... Hups, busted!

Äkkiä karkuun!

Nämä la case de cousin paul -valot sopivat hyvin kissakoteihin, koska pallot eivät hirveästi kissoja jaksa kiinnostaa, kun ei niistä ääntäkään lähde, mutta kestävät pikkutassutuksen. Tosin koirakoteihin näitä ei voi suositella. Meillä vieraillut yleensä hyväkäytöksinen koiravieras, joka pitää sattumalta kovasti tennispalloista, meinasi vielä ulko-ovellakin haukata yhden pallon kotiin viemisiksi... 

Meidän viimeiset koristukset olivat kissoista pieni pettymys, itse ajattelin että kangassydämet jotka roikkuvat lipastosta ja vitriinistä olisivat olleet kissojen mieleen. Nyt näitä tuskin jaksettiin edes tassutella. Ehkä pitäisi ensi vuonna suihkuttaa vähän kissanminttua sydämiin, niin saavat kaikki koristeet kissan tassusta :D

"Huonoin" joulukoriste ikinä, ei ole kissat edes kertaakaan tiputtaneet...

Nanna kääntää selänkin noin tylsälle sydämelle.

Kynttilöitä meillä ei poltettu jouluna ollenkaan, koska sen arvaa miten siinä kävisi. Joulukukkiakin on aika vähän, ja ne harvat on yleensä lahjoina tulleita ja sijoitellaan ainoalle paikalle missä kissat eivät käy, astiakaapin päälle:


Valitettavasti sijainti suojelee kissoilta, mutta ei mieheltä. Kukalle kävi ohraisesti joulua edeltäneen viikonloppureissun aikana:


Mies yritti syyttää kukan äkkikuolemasta kissoja, mutta epäilen vahvasti että kissojen motoriset kyvyt eivät riitä kiipeämään noin korkealle vesikannun kanssa, jotta voisivat ylikastella vähästä vedestä pitävää amaryllista. Eihän sitä ikinä toisaalta tiedä. Meillä siis joulukoristelua koettelivat sekä mies että kissat, mutta aika vähillä vahingoilla selvittiin. 

4 kommenttia:

  1. Teil on huolellisesti ajateltu kissojen parasta! Meil on joskus pari kynttilää palamassa, ei ne meitä niin kiinnosta. Aijoo ja sit syötiin se joulukuusi, ilmanko Mustalla oli mahanpuruja (tai jotain).

    VastaaPoista
  2. Me ei olla ikinä syöty kuusta kun se pistelee, mut ens vuonna vois sitten yrittää... Kynttilät on ehkä hyvä olla poissa kun ollaan niin liikkuvaisia että talo saattaisi palaa, eli niitä ei taida tulla ens vuonnakaan.

    VastaaPoista
  3. Niin viattomia siellä - koko kolmikko :)

    VastaaPoista
  4. Viaton on just sellainen sana joka näitä kuvaa, viattomia ollaan aina, vaikka oltaisiin varastamassa ruokaa tai tassu olisi just joulupallossa kiinni :D

    VastaaPoista