torstai 23. helmikuuta 2012

Harmia hampaista

Huomasin tässä jo jonkin aikaa sitten että Aamoksen hengitys haisee poikkeuksellisen pahalle. Eikä vain kala-aterioiden jälkeen. Lääkärissä todettiin että on hammaskiveä ja on tulehdusta, ja kunhan muutto ja remontointikiireet hellittävät, Aamos pääsee taas hammashoitoon. (Ihan vinkkinä: Raisiossa on hammasjuttuihin erikoistunut lääkäriasema Vettori, jonne mekin keväämmällä suuntaamme.)

Harmittaa tietenkin paitsi Aamoksen puolesta, myös rahapussin puolesta. Vakuutukset eivät tietenkään korvaa hammaskiven poistoa. Lisäksi hammashoitoja ei kissoilla oikein saa tehtyä silleen että avaa suu isoksi ja sano AAA-aaaa. Ja pysy noin paikallaan hyvän aikaa, jookos kookos Aamos? Nukutukset ja rauhoitukset sekä muut mömmöt eivät tietenkään ole kissalle kivoja, eivätkä kovin halpoja.

Ihmettelen yhä että Aamoksella on edes hammaskiveä niin paljon, meillä kissat syövät säännöllisesti isoja lihaklönttejä, sitkeää kivipiiraa ja luisia lihoja, joten hampaille on kyllä työtä. Aamos on vielä niin nuorikin. Edellisellä kissallani oli hammasvaivoja vasta vanhempana (yli kymmenvuotiaana) ja Aada ja Nanna ovat lääkärissä saaneet kehuja näteistä raatelijan hampaistaan. Selvästi pitää vain hyväksyä että jotkut kissat ovat alttiimpia hammaskivelle kuin toiset, onhan se ihmisilläkin niin. Pakkohan hammaskivi on myös hoitaa pois, jos ei halua että ne hampaat tippuvat sieltä kohta itsestään...

Sitten kun kiveä on, mikään muu ei siihen tietenkään auta kuin lekuriretki, mutta nyt ryhdymme kuitenkin ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on, ettei nuoren kissan kanssa jouduttaisi ihan kerran vuodessa hampaita putsaamaan lääkärin avustuksella. Langoitus taitaa olla out, joten pakko kai se on tutustua kissojen hampaiden harjauksen ihmeellisen maailmaan. Aikaisemmin tuntui hassulta moiseen ryhtyä, mutta ihan järkeenkäypäähän se on että hampaat pysyvät paremmassa kunnossa, jos niitä harjaa. Olen vältellyt tätä tosiasiaa, koska Aamoksen kynsienleikkuun harjoittelussakin vierähti se parisen kuukautta, mutta nyt kun se sujuu kuin vettä vaan, voimmekin harjoitella tätä uutta juttua sitten. Aamos on nameilla opetettu pysymään sylissä hoitoasennossa kynsihoitoa varten, joten voisi kuvitella (siis voisi), että puolet työstä on jo tehty. Hups vaan, lisätään hammasharja sekaan. Todennäköisesti ei tule menemään noin helposti, kissojen kanssa ei aina mene kuin strömsöössä nää jutut, mutta kiva ajatella tässä vaiheessa vielä niin.

Olen huomannut, että moni syöttää myös merilevää ja erityisesti valmistetta nimeltä plague off hammasongelmiin, mutta se meillä jätetään toistaiseksi väliin. Merilevähän sisältää paljon jodia, ja kissat ovat muutenkin alttiita kilpirauhasongelmille, joten en halua syöttää mitään itselleni epävarmaa juttua kokeilumielessä, vaikka kohtuullisen vaaratonta tuo varmasti onkin. Lisäksi en löytänyt yhtään "oikeaa" tutkimusta, joka tukisi sitä että merilevä oikeasti toimii ja siitä on hyötyä hampaitten kanssa. Raksujen syöttäminen hammaskiven ehkäisynä on mielestäni niin vitsi juttu, joten siitä en edes ala pitkästi jauhamaan. Jos kokonaiset kanansiivet ei hammaskiveä pidä poissa, niin tuskin sormenpään kokoiset ja pehmeämmät raksut sitä myöskään tekee. Pakko siis hylätä tällaiset helpommat keinot ja ottaa se harja kauniisti käteen. Samantien sitten ehkä alamme koko konkkaronkan hampaita harjaamaan, mutta Aamoksesta tehdään ensimmäinen harjoituskappale.

Jos lukijoilla on kokemusta hampaitten harjauksesta (kissojen, ei ihmisten, vaikka toivottavasti kaikilla on siitäkin omakohtaista kokemusta), kiinnostaisi hirmuisesti kuulla vinkkejä harjaamisen harjoitteluun, sekä erityisesti tuotesuositteluja. Jotain kananmakuista hammastahnaa olen huomannut blogeissa vilahtelevan...

Ihan turhaa vinkumista, mulla on näin nätit hampaat!

Kun Aamoksen hengitys haisee, painan vain pään piiloon Aamoksen turkkiin... T: Nanna

7 kommenttia:

  1. Niitä eläinhammastahnoja on apteekeissa ja eläinlääkäreillä, kana ja kala muistaakseni.

    Meillä vehkeinä on vain topz, koska en luota niihin muihin. Liian vaikeita tai liian rosoisiia.

    Tahnaa pieneen kippoon, kissa pyyhkeen sisään kääröksi ja topzilla tahnaa kohti takahampaita. Kannattaa varata monta puikkoa, koska ei ole hyvä kun puikko alkaa purkautua.

    Tahna on aika hyvää, niin että tää saattaa onnistua teilläkin hyvin.

    VastaaPoista
  2. Tärkeäähän olisi se hankausefekti ikenissä, siksi pelkästään tahnan laittamista suuhun suositellaan vain alkuajan totuttelussa :)

    Meillä on ollut käytössä nuo pienet sormiharjat, tosin nyt on taas ollut taukoa kissojen hammashoidossa kun en ole ihan varma tahnan sopivuudesta meidän Felixille. Kananmakuista tahnaa meillä kuitenkin on ollut, ja Zepan mainitsemien lisäksi joitakin tahnoja löytyy myös eläintarvikeliikkeistä.

    Ei meillä edelleenkään kukaan hirmuisen innokkaasti itse pesua odota, mutta hammastahna on hyvää! :D

    Meidän blogissa on muuten tunnustus teille!

    VastaaPoista
  3. Kiitos vinkeistä, pitää tosiaan miettiä tuota harjaratkaisua, aluksi varmaan vaan maistellaan tahnaa ennen kuin ryhdytään tositoimiin :D

    Elina: Kiitos, tullaan kurkkaamaan :)

    VastaaPoista
  4. Virbacin tahna maistuu ainakin meillä, silloin kun laiskimukset muistetaan harjata.. Pitäisi meilläkin viedä kaikki kolme hammaskiven poistoon, ennen kuin tilanne pääsee oikeasti pahaksi (nyt vielä aisoissa).

    VastaaPoista
  5. Hyvä kun otit esille tämän hammashoitoasian, se on päässyt unohtumaan. Täytyy alkaa meilläkin harjoittelemaan harjausta (gulp!), sillä hammaskivi ei ole kiva juttu.

    VastaaPoista
  6. Satu: Virbacia taidetaan mekin kokeilla, tosin vähän huolettaa kans ihmisten ahkeruus harjaamisen suhteen. Ei siitä varmaan hyötyä ole jos kerran kuussa harjaa...

    S: Meillä tämä kuuluu näihin ei huvittais juttuihin eläinten hoidossa, mutta katsotaan miten alkaa sujua. Jos siitä ei tule mitään, niin ei viitsi alkaa asian takia tappelemaan päivittäin. Ja jos Nannan ja Aadan suu jatkossakin näyttää nätiltä ja kivettömältä pelkällä lihan nakertamisella, saatetaan jättää tytöiltä hampaat harjaamatta... Aamokselle tulee kiveä sellaista vauhtia että sen kanssa kyllä ehdottomasti kokeillaan ainakin.

    VastaaPoista
  7. kurja juttu. tiiän kokemuksesta että hammaskivi ei oo mikään kiva juttu mul on ittelläni viis kissaa ja kolmella niistä on ollu hammas kivi. alkaa tuntua et se on tarttuva tauti. ja käy kissojen ja lompakon päälle ne kaikki eläinlääkäri jutut. muuta kyllä siitä onneksi selviää eikä ole sen pahempi juttu.

    VastaaPoista