torstai 20. kesäkuuta 2013

Takaisin kotona

Täällä ollaan taas! Talouden kaksijalkaiset kävivät viikon ulkomaan reissulla ja bloginkin päivytys jäi. Mukana olivat siis tällä kertaa vain ihmiset, mutta kiitos karvapalvelu A-tiimin omistautuneimman jäsenen, meren yli lensi myös pala Aamosta. Tai monta pientä karvaista palaa. Aamos nimittäin auttoi ihmisiä SUURESTI lähtöpakkauksissa:

Matkalaukun päällä valkoiset karvat, check

Matkalaukkuun menevässä puhtaassa pyykissä valkoiset karvat, check 2

Nyt kun on Aamoksen karvoilla kuorrutettua laukkua vedelty pitkin Lontoon katuja, voisi melkeinpä sanoa että pala Aamosta on viety Lontooseen.

Mukava on kyllä taas olla kissojen kanssa kotona, loppumatkasta meinasi tulla ikävä. Pientä päänvaivaa aiheutti ennen matkaa kissojen hoito, yleensä meillä on käynyt kaveri tai sukulainen ruokkimassa kissat kotona, mutta nyt kun Maagi on pentu ja Aadan ja itisten välit vielä vähän herkät, ei kissoja voinut jättää pelkkien pikaisten käyntien varaan. Miehen isä onneksi suostui ottamaan Maagin ja Nannan ja Aamos ja Aada saivat jäädä kotiin hoidettavaksi. Vähän jännitti miten käy, kun maatiaisiin tottunut ihminen saa ensimmäisen kosketuksen itämaisiin Riiviö-Maagin muodossa, mutta onneksi kyseessä oli sen verran kissaihminen että Maagin riehumista jaksettiin katsella. Muistoksi Maagi jätti pienet vauhtiraidat kynsistään nahkasohvaan, mutta tuntui saaneen senkin anteeksi. Maagi sopeutui hoitopaikkaan alle puolessa tunnissa, ensimmäiset rallit aloitettiin viisi minuuttia siitä kun paikalle päästiin, ja hoitajan syliin hypättiin vartin päästä siitä. Voisi sanoa että Maagi otti meidän matkan varmaan kaikkein relammin.

Kotikissoillakin sujui hyvin vaikka ihmisseuraa saivat vain ruokkijan muodossa. Neljästä kissasta Aamos ja Nanna olivat selvästi eniten ikävöineet tuttuja ihmisiä, niin äänekkäästi tuli tervehdykset kun kotiin päästiin. Aluksi kummatkin myös seurasivat ihmisiä huoneesta toiseen, etteivät vaan pääse mokomat karkuun uudestaan. Nyt kun on pari yötä vietetty taas tuttujen kissa- ja ihmisnaamojen parissa, on arki kissojen mielestä alkanut. Loppukesällekin on matkoja tulossa, mutta kissojen onneksi niin että lukuunottamatta yhtä lyhyttä viikonloppua, toinen ihmishenkilökunnasta on aina kotona. Kyllä kaikki kissamme aika omiin ihmisiinsä ovat leimaantuneita, mutta taas huomasi että Nanna on jotenkin erityisen leimaantunut minuun, ehkä vielä enemmän tämän pentuprojektin jälkeen. Heti kun saavuimme hakemaan Nannaa ja Maagia, Nanna tuli kehräämään ja maukumaan ja tunki syliin ja kainaloon. Nanna oli selvästi sitä mieltä että voitais vaan kotona hengata ja tutussa sylissä. Onneksi voi Nannakin nyt relata rauhassa, ei tartte ihan heti taas reissata:

Kotona viihtyvä emo ja sen paljon seikkailuhenkisempi poika.

6 kommenttia:

  1. Hyvä se on päästä välillä yhdessäkin irti arkitutiineista (ja kissoistakin)! Toivottavasti teillä oli mukava matka! Ne rakkaat kissat ovat sitten aina reissun jälkeen vielä entistä rakkaampia ♥ Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu oli, kyllä ainakin kerran vuodessa tekee mieli jonnekin lähteä... Ja kissat taas arvostivat enemmän henkilökuntaansa. Ainakin noin päivän kaksi :D Hauskaa juhannusta sinnekin!

      Poista
  2. Huh, Maagi ei ole pentu enää ensinkään! MAHHHHtavavn kokoinen otus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2,5 kiloa vasta. Mutta silmissähän se kasvaa...

      Poista
  3. Kyllä Aamos on huomaavainen! Ihan varmasti valkoiset karvat auttoivat koti-ikävään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamos on sellainen herrasmies, aina ajattelee muita ;)

      Poista