sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Pääsiäistä!

Hauskaa pääsiäistä!


T: Musta Maagi, oikea trullin kissa, sekä muut kissat ja ihmiset 

ps. Muistakaa kuvaustilanteita lukuunottamatta pitää narsissit kaukana kissoista, kissa voi kuolla jos narsissia mutustelee... Meilläkin ne oikeasti roikkuvat katosta tai ovat ulkona.

torstai 28. maaliskuuta 2013

Äiti on vähän väsynyt

Varsinkin kun oma pentu on tällainen riiviö:

Haukkaan palan.

Rousk.

Nanna miettii oisko tällä palautusoikeutta.

Vaikka söpö se on kuin mikä, silloin kun haluaa... (Silmien väri alkaa muuten muuttua jäänsinisestä vihreämmäksi, kuten kuvista ehkä huomaa.)

Maagin vauhti alkaa olla melkoinen, yläkerran laminaatilla tassut vaan kurveissa sutivat. Tässä video jossa pentu on siis tuo musta möykky:



Maagin into päästä pois pikku huoneesta on suuri, mutta muu yläkerta on pienelle pennulle vielä liian vaarallinen. Alakerrassa Maagi on jo saanut vierailla, mutta sielläkin pitää olla silmä tarkkana kokoajan, sillä toinen oikein mieluusti maistelisi johtoja... Nannan voinnista taas melkein voisi tehdä ihan oman postauksensa, maidontuotanto ei hiipunutkaan niin pian kuin kuvittelimme, mutta onneksi nisätulehdukselta taidetaan kuitenkin välttyä. Kotikissoistakin on joitain kuvia jäänyt julkaisematta, kun pikkuriiviö on pöllinyt kokonaan blogin. Mutta minkäs teet kun tämä viisiviikkoinen on kyllä jo aivan syötävän ja kuvattavan söpö pentuikä. Tällä viikolla Maagi on alkanut vastata jutteluunkin, ihmisen mielestä keskustelut menevät näin:

Ihminen: Missä Maagi?
Maagi: Piip piip (täällä, täällä).

Keskustelu saattaa mennä myös näin:
Ihminen: Missä Maagi?
Maagi: Piip piip (apua äiti, taas toi ihminen joka lääppii ja lässyttää on täällä).

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Rumin kissakoti DIY for eva: verkko-ovi

Ollaan unohdettu esitellä meidän kodinsisustus DIY-vinkki jokaiselle kissakodille. Ehkä sen takia että tämä on järjettömän ruman näköinen. Pienenä pohjustuksena että meidän asuntohan on ollut pelkkä 1900-luvun alun tupakeittiö, ja sitä on ihan viime vuosina laajenneltu ylös ja alas. Erityisesti kellarin remontti on kesken. Yläkerran laajennuksen teema oli edellisellä asukkaalla muovi; siellä oli (ja on osittain yhä) lasikuitutapetit, irvistelevä laminaattilattia sekä maailman rumimmat MDF muoviovihirviöt. Ei ihan täysin vastaa makuamme, tai ihannetta muutenkaan vanhassa hirsitalossa, joten niistä on sitten pikkuhiljaa hankkiuduttu eroon. Laminaatin lisäksi muoviovet ovat yhä jäljellä, ja koska ne on tarkoitus joka tapauksessa vaihtaa vanhoihin puuoviin, askartelimme viime viikolla noin tunnissa verkko-oven. Ideana on että Maagi ja Nanna eivät ole niin eristyksissä kodin touhuista ja äänistä ja erityisesti Aada, joka vieläkin sähisee pennulle jos se kehtaa nenän eteen tulla, pääsisi pikkuhiljaa siedättymään Maagiin. Materiaaleina käytimme jyrsijän häkin verkkoa (Maagin pää menisi läpi isommasta...), niittipyssyä, jokaisen taitavan DIY-projektin sydäntä eli jeesusteippiä, sekä vanhoja listojen pätkiä. Ja tadaa:

Aadaa mietityttää mikä verkon toisella puolella haisee epäilyttävälle...

Aamos pääsee usein moikkaamaan pentua, koska ei sähise, vetää vaan rauhassa penturaksuja...

Kokonaisen verkko-oven askartelu olisi ehkä tuottanut siistimmän lopputuloksen, mutta aika ja energia ei riittänyt, ja nuo muovihirvitykset lentävät toivottavasti kesällä pellolle kuitenkin. Mielenkiintoista oli kyllä nykyaikaisia väliovia sahailla, siellä oli pahvia sisällä! Pieni ero noihin alakerran kokopuisiin oviin. Nopeastihan tuo tuli, alle tunti meni vääntäessä, joten jos tarvitsee kissoja vaikka toisiinsa totuttaessa pikaista verkko-ovea, ja inhoaa omia tämän hetkisiä välioviaan, voimme ainoastaan suositella.

Muita kuulumisia sen verran että Nannan pillereiden aloituksesta ei olla vieläkään innoissaan, tuntuu että Nanna on jotenkin passiivisempi kuin yleensä. Kiimakarjunta kyllä loppui, mutta ihan oma itsensä ei ole vieläkään.  5-viikkoisesta Maagista on tullut lelujen suurkuluttaja ja yritämme esitellä riehujalle päivittäin jotain uutta, yleensä huiskia tai perusleluja, mutta eilen otettiin esiin vanha kunnon mouse in the house, joka esiteltiin aikaisemmin, on pienen pelästyksen jälkeen ollut kovassa käytössä:


Paras uusi lelu on silti Aamoksen häntä, huomattavasti enemmän puremispinta-alaa kuin emon vastaavassa:

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Viisi viikkoa

Maagi täyttää tänään viisi viikkoa!

No presentz pleaz!

Tai no sen kameran ja salaman kanssa voit mennä muualle räiskimästä!

Isoja juttuja on tajuttu taas tällä viikolla, käyty mm. maistelemassa äidin kupista raksuja ja todettu että niitä voi syödä toistekin. Maagi on myös alkanut tekemään hiekkiksellä muutakin kuin syömään hiekkaa. Maagi oppi lopulta hiekkalootalle ilman yhtään vahinkoa lattialla, asia jota yritän olla mainostamatta kaverilleni, joka opettaa ties kuinka monetta viikkoa koiranpentuaan sisäsiistiksi. Kyllä kissat vaan ovat kivoja :D Maagi on myös älyttömän viihdyttävä ja pennulla näyttää olevan kaksi vaihdetta, joko hirveä riehunta tai nukkuminen. Mieluiten nukahdetaan ihmisen syliin tai emon viereen.

Ikävämpi juttu taas on että Nannalle tuli viikon tauon jälkeen uusi kiima. Tällä kertaa entistä kovempana. Sinänsä tuo nyt ei iso ongelma olisi, koska Maagi tosiaan syö ja käy hiekkiksellä kuin iso kissa, eikä tarvitse emonsa huomiota enää niin paljon kuin alussa, mutta kyllähän jatkuvasti kiimaileva emo, varsinkin ainoalla pennulla, on ikävä juttu. Muut kissamme eivät vielä ole täysin Maagia omakseen hyväksyneet, joten Nanna on yhä tärkein ja lähes ainoa kissanmalli ja seuralainen Maagille ja olisi kiva jos se malli välillä tekisi muutakin kuin juoksisi ympäri kämppää karjuen... Kiimassa pyöriskelevä emo ei aina myöskään käsittele pentuaan kovin varovaisesti. Maagi pääsee toki jo pakoon, toisin kuin viime kiimassa, mutta eihän tuollainen pieni rohkea pentu aina tajua väistää kun emo kollinkaipuussaan pyörii. Lisäksi jatkuva kiimailu, imetys ja tiineys kaikki kerralla ovat rankkaa kissalle kuin kissalle, Nannalla ovat kyllä raskauskilot viime päivinä karisseet aika reippaassa tahdissa.

Sekä Nannan että pennun hyvinvoinnin takia, pitkällisen nettisurffailun, ja eläinlääkärilta ja kasvattajalta asian varmistettuani, päätimmekin aloittaa Nannalla kiimanestopillerit eli perlutexit. Kuten varmaan moni tietääkin, mutta ihan kotikissan omistajille tiedoksi jos kiinnostaa, nämä kissojen "e-pillerit" eivät ehkäise varmasti tiineyttä, mutta yleensä estävät kiimailun ja ne ovat vaarallisempia kuin esim. ihmisten e-pillerit. Riskilista on sellainen oikeallakin annostuksella (mm. diabetes, nisäkasvaimet, kohtutulehdus) että en mielelläni niitä käyttäisi. Koska jatkuva kiimailukaan ei ole terveellistä, mutta toki yleensä pienempi paha kuin vaikkapa mahdollinen kasvain, välillä näitä kuitenkin kasvatusnaarailla käytetään. Meillä ei Nanna ole Perlutexia aikaisemmin syönyt, edes silloin ensimmäisenä syksynä kun kiimailu oli aktiivisinta. Tuolloin ajattelin että pillereiden käyttö pelkän reippaan kiimailun takia olisi ollut lähinnä ihmisten korvien säästämistä, ei kissan itsensä takia tehty päätös, ja en halunnut riskeerata Nannan terveyttä pitkällä tähtäimellä vaan meidän yöunien takia. Nyt tilanne on kuitenkin tiineyden ja pennun takia vähän eri, ja toivotaan että hyöty voittaa riskit näin lyhyesti käytettynä. Maagille tämä päätös tarkoittaa todennäköisesti maitobaarin sulkeutumista pikku hiljaa, mutta jo 600 grammaiselle ahmatille tämän ei pitäisi olla ongelma.

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Viikonloppu alkaa baarista.

Tarkemmin sanottuna maitobaarista. Ja Nannan mielestä tää maitobaari on parhaimmillaan ihmisen sylissä:

Sekä Maagi että Nanna ovat sitä mieltä että kuka nyt pesässä hengaa, jos on syli tarjolla.

Emon mielestä vois samalla rapsuttaa, kun nyt siinä oot.

Ja sit kun asiakas alkaa purra tassua, onkin valomerkin aika...

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Puoli kiloa päivässä

Maagi täytti neljä viikkoa sunnuntaina ja maanantaina meni rikki puoli kiloa. Toivotaan että kaikki painonkasvu ei ole tullut hiekasta jota Maagi syö yhä! Maagi vaikuttaa muuten ihan älykkäältä kissan alulta, mutta tää hiekkaloota-asia ei mee ihan vielä putkeen... Ehkä se tällä viikolla. Vaihtaisin kyllä tosi miellelläni takaisin paakkuuntuvaan hiekkaan, tuo pennun syömisinnon takia käytettävä markettikama pölyää aivan järkyttävästi.

Miks mä lootaa käyttäisin, kun äiskän palvelut toimii?


Meen sinne lootaan kun haluan, nih!


Maagista on tullut muuten iso (riiviö) kissa, hirveetä vauhtia riehutaan ympäri huonetta. Yritämme parhaamme mukaan leikittää Maagia, että saisi edes vähän energiaa purettua. Maagin mielestä leluja parempaa viihdettä on emon häntä ja tassut sekä ihmisen varpaat. Mutta kyllä ne lelutkin kelpaavat, kun niitä tarpeeksi monta kertaa varpaan sijaan tyrkytetään. Suosikkilelu on pilli ja iso hiiri, jota potkitaan tomerasti. Toimme huoneeseen myös palloradan sekä rapinaputken, jotka ovat ehkä vähän isompien kissojen leluja, mutta tuntuvat silti Maagille kelpaavan. Ja Nanna saa taas tauon riehuvasta kakarastaan, joka puree äiskäänsä välillä hyvinkin tomerasti. Nanna ei ole mikään kovin rento mamma kasvatusfilosofialtaan, joten eiköhän tuo riehuja kohta opi että rajansa se on äidinkin rakkaudella...

Äiskä, miten tää toimii, pallo pysähty?

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Emonsa pentu

Täällä ollaan yhä ja kasvetaan. Ihmisellä on ollut aivan älytön flunssa sekä kiire, joten Maagin kasvun raportointi jää nyt kännykkäkuviin. Mutta mitä vauhtia on menty, huomaa kyllä että kolmen viikon rajapyykki on aika merkittävä, koska sunnuntain kolmiviikkossynttäreiden jälkeen alkoi tapahtumaan. Maagi on alle viikossa oppinut raapimaan raapimispuuta, tappamaan emon hännän hurjissa paineissa, pesemään itsensä kunnolla, syömään isojen kissojen safkaa, juoksemaan hirveää vauhtia, kiipeämään ihmisen syliin ja vaikka mitä muuta. Voi siis sanoa että Maagi alkaa olla ihan oikea kissa :D

Ihmisten (ja naapureiden) suureksi helpotukseksi Nannan kiima loppui ja samalla aloitettiin kiinteän ruoan maistelu, mikä sai Maagin painon vauhdikkaaseen nousuun. Maagi tajusi heti mistä on kyse, mutta on sitä mieltä että teollinen märkis on peestä ja vetää mieluummin vaan jauhelihaa. Mikäpä siinä, kissalle sopivaa safkaa. Ruokaa menee kaksi kertaa päivässä sellainen 1-2 ruokalusikallista. Tuntuu että Maagi tajusi poikkeuksellisen nopeasti mistä on kyse, ei sotkemista tai nirsoilua. Luulin että kissanpennut oppivat syömään kunnolla, tai niin että jotain menee vatsaan saakka, yleensä siinä 4-5 viikkoisena, joka monessa kissakirjassakin mainitaan, mutta näemmä olin väärässä.


Mamma ja sen poika.

Maagi on joka tapauksessa selvästi äitinsä kissavauva, Nannakin tykkää eniten raa'asta lihasta. On Maagi perinyt myös toisen piirteen, joka nyt taitaa olla jokaisella itämaisella geeneissä: ihmisen sylissä ja kainalossa hengaamisen. Tässä vielä todisteet virstanpylväistä:

Maagi oppi yhdellä istumalla syömään ensin sormesta, sitten lusikasta ja sitten suoraan lautaselta.


Tuleva sylieläin.

Yksi asia mitä ei olla vielä opittu on hiekkiksellä käynti. Hiekkaa on kyllä kaivettu ja maisteltu niin että ihmistä hirvittää vaikkei ei paakkuuntuvaa olekaan, mutta siihen se sitten on jäänytkin. On se kissanpennun positiivinen asenne aika uskomaton, joka kerta pitää erikseen maistaa jospa hiekka olisikin muuttunut herkkuruoaksi... 

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Sukkahousumonsteri

Mistä tuntee kissatädin? Kissankarvoista sukkahousuissa tietenkin. Mistä tuntee kissanpentukodin? Ei yhtään ehjää paria niitä kissankarva sukkiksia. Koska mielummin sitä katsoo kun toinen touhuaa:

Tähän jos vähän vaan terottaisin...

Ai kun helppo kiivetä kun kynnet tarttuu kivasti.

Painia kantapään kanssa!

Woot? Tällä viikolla pitäisi aloittaa matolääke?!! 

ps. Maagi oli eilen ensimmäistä kertaa nenäkosketuksissa Aamoksen kanssa ja löi toista tassulla naamaan. Aamos poistui ihmetellen vähän kauemmas... Meillä kasvaa hyvin käyttäytyvä pieni kissaherrasmiehen alku. Not.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Pieni Maagi, iso maailma

Ja eilen se alkoi kunnolla, Maagin maailmanvalloitus. Nanna antaa pennun seikkailla ilman stressaamista, koska kiima tosiaan on vähän vienyt pois sitä suurinta kiinnostusta pennun tekemisiä kohtaan.

Hellou, mitäs täällä? Ei mittään masurapsuja olis tarjolla?

Maagi psyykkaa itseään uusiin seikkailuihin. Yksi askel, yes you can!

Eilen huomasin kesken masurapsujen että hampaat alkavat olla myös aika hyvin aluillaan. Ei siis kestä kauaa siihen että ruokakokeilutkin voi aloittaa. Aamos ja Aada ovat käyneet pikaisella vierailulla pentuhuoneessa. Kummatkin kävelivät suoraan Nannan buffettarjoiluja maistelemaan ja antoivat Nannan ja pennun puuhailla omiaan. Nannaakaan ei kaverikissojen vierailu haitannut. Rauhallisia pikkuvierailuja olisi tarkoitus jatkaa viikonloppuna, jotta kotikissatkin varmasti hyväksyvät uuden pennun ja tajuavat että sellainen pentuhuoneessa hengailee. Ja koska emolla tosiaan muut jutut pyörivät mielessä ja sisaruksiakaan ei löydy, onhan se kiva että Maagikin saa mahdollisimman paljon kissanmalleja. Meillä oli tarkoitus askarrella myös verkko-ovi tänä viikonloppuna, niin että kaikki näkevät toisensa, mutta sitä suunnitelmaa nyt ehkä vähän lykätään. Nannan kiimakarjunnat ovat sellaiset että verkko-oven kanssa kukaan ei saisi nukuttua...

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Kiimainen mamma ja Maagi

Maagin kolmeviikkoissynttärit häämöttävät. Tämä viikko on ollut ihmisväelle aika väsyttävä työkiireiden takia. Niin paljon kuin vaan mahdollista on kuitenkin istuttu pennun ja Nannan kanssa. Maagi on tällä viikolla oppinut vähän kuin istuskelemaan, kiipeilemään pesän verkkoseiniä ylöspäin, pesemään omien tassujen lisäksi myös emoa ja ihmisiä sekä ottamaan juoksuaskeleen tapaisia pikkupyrähdyksiä. Pesästä ei olla vielä kunnolla kuitenkaan lähdetty seikkailemaan. Tässä Maagi ja mamma pesulla, kuvat alkuviikosta eli vähän on tuosta kyllä kasvettu:

Älä äiti jaksa!

Siis oikeesti!

Osaan mä itekin, näin.

Paino on Maagilla noussut suurinpiirtein 10 grammaa päivässä, välillä hitaammin ja välillä vähän nopeammin. Alkuviikosta silmä rähmi niin pahasti että muurautui kiinni, mutta se näyttäisi parantuneen ihan kotihoidolla. Pientä lisähaastetta tässä on myös ollut sillä Nanna aloitti tällä viikolla kiiman. Vissiin tarttis Maagille kaveri saada ja onhan pentu jo yli kaksi viikkoa... Onneksi toistaiseksi Nanna on silti imettänyt Maagia ja jaksanut hengata tämänkin kanssa. Kauaa ei Nanna tosin malta pysyä aloillaan, vaan mieluummin vaeltelee huonetta ympäri, joten painon tarkkailua jatketaan yhä muutaman kerran päivässä. Odotan kyllä niin sitä että pentu on sen verran iso että alkaa harjoitella oikeeta kissasafkaa. Loppuu tämä maidon kyttäys.

Hauskaa naistenpäivää muuten kaikille! Erityisesti meidän perheemme uusimmalta miesjäseneltä tietenkin ;)

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Melkein kaksiviikkoinen

Tällä viikolla on pentupesässä harjoiteltu kehräystä ja muutenkin tultu "kissamaisemmiksi", mm. kierähdellään silleen söpön kissamaisesti ja näytetään masu. Maagi on jo vähän aikaa kehrännyt aina silloin tällöin nisällä, mutta eilen ensimmäistä kertaa Maagi kehräsi myös kun ihminen yhdellä sormella silitti. Maagi selvästi tunnistaa ihmishoitajansa pelkästä hajusta, koska perjantaina menin pentuhuoneeseen suoraan kampaajalta ja haisin voimakkaasti hiusvärille, ja ennen kuin ehdin suutani avata tai koskea pikkukissaan tuli selvä sähäys. Sitä seurasi aktiivinen sormen haistelu, ennen kuin rauha palasi. Tärkeintä elämässä on vielä oma emo tietenkin, joten hirveästi ei ihmiseen haeta kontaktia, ehkä kuitenkin enemmän kuin olisin noin pienestä kuvitellut, liekö sillä että on ainoa pentu vaikutusta asiaan.

Tomera kakara torkuilla

Painonnousu on ollut tällä viikolla maltillisempaa, mutta ihan ok. Tosin keskellä viikkoa kahtena päivänä paino nousi vain 5 grammaa (pitäisi olla yli 10 g) mikä tietenkin aiheutti ihmiselle harmaita hiuksia. Nyt viime päivät on painonnousu ollut taas kympin pinnassa.

Nannalla taitaa alkaa aika käydä tylsäksi pentuhuoneessa, sen verran aktiivisesti haluttaisiin ulos. Emonvaisto kuitenkin vetää heti pikkupyrähdyksen jälkeen takaisin. Pentua myös silloin tällöin kanniskellaan ympäriinsä, joka näyttää aika järkyltä, kun sitä ei ole aikaisemmin nähnyt. Onneksi ei nyt jatkuvasti sentään. 

Aamos ja Aada jättivät ensimmäisellä viikolla pentuhuoneen täysin rauhaan, mutta nyt on oltu parina päivänä aika hyvin passissa ovella. Koska pikku Maagi on ainokainen, haluaisimme toki että se saa mahdollisimman paljon muita kissakontakteja, vielä pitäisi kuitenkin kasvaa ennen kuin tapaa uusia kämppiksiä (silloinkin tietysti ihmisten haukan katseen valvoessa). Nannakin suhtautuu vielä hyvin suojelevasti pentuun, joten turha on emoa stressata liian aikaisin. Seuraava vaihe taitaakin olla pesästä pois pyrkiminen, ei malteta odottaa.