keskiviikko 28. elokuuta 2013

Äidin pikkupoika...

Eli Maagi, meni viikonloppuna muille maille. Ei nyt ihan ulkomaille, mutta junalla matkustettiin, ja melkein hyräiltiin tätä teemaan sopivaa laulua:

Viikonlopun tunnari

Maagi kävi siis Vantaalla Rurokin näytelmissä. Vähän oli jännä viikonloppu, kun ensin mentiin junalla, sitten oltiin yötä vieraassa paikassa ja yksi päivä hengattiin muutaman sadan vieraan kissan ja ihmisen kanssa. Maagi otti näytelmät kuitenkin relammin kuin äitinsä, kangashäkissä chillailtiin, mutta kun siitä joutui tuomarin pöydälle niin silloin jänskätti. Maagi oli kuitenkin kohtuu kiltti, mitä nyt ei aina nostelua hirveästi arvostanut.












Maagi tuomarinpöydällä. Kuva © Petri Jaakkola

Mitään selvää en taaskaan arvostelupaperista saanut, mutta ymmärtääkseni tuomarin mielestä Maagi oli ex1, ikäistään vähän isompi, mukavan lihaksikas, pää oli muuten ok, mutta nenässä oli pomppua, silmät olivat kivan väriset, eli vihreät kuten kuuluukiin, ja vissiin Maagi osasi niitä tarpeeksi siristellä, kun ei niiden välillä isosta koosta mitään sanottu. Turkki oli kiiltävä ja erinomaisessa kunnossa, mutta liian pitkä lyhytkarvalle. Maagihan on variantti eli kisaa lyhytkarvojen kanssa, mutta kantaa pitkäkarvageeniä emonsa kautta, joten tämä nyt ei mikään yllätys olekaan. Yleisvaikutelma oli sweet boy ja kehuttiin taas sitä turkin ja kropan kuntoa, joten selvästikin tuomari huomasi että Maagi ei sylje ruokakuppiinsa. Tuomarin paras valinnoissa käytiin hyvin pikaisesti kääntymässä, ennen kuin vietettiin sitten loppunäytelmät jälleen siellä kangashäkissä.

























Maagin näyttelyvinkki kaikille kissoille: näytelmissä on hyvä ottaa torkkuja niin jaksaa sitten riehua kunnolla kotona koko yön. Ja kun Maagi oli ensimmäistä kertaa elämässään pari päivää ainoana kissana ja ilman painikaveria niin riehua kyllä jaksettiin.

Ihan kivat fiilikset jäi näytelmistä, sillä vaikka Maagi jännittikin ekoja kisojaan, oli se kokoajan ihan ok. Taas kyllä huomasi että kun on vaan yksi kissa mukana, menee ihmisten päivä vähän hitaammin, joten ehkä ensi kerralla taas otetaan useampi kissa mukaan kisailemaan niin on vähän enemmän jännitettävää ja tekemistä. Saa nähdä jos nyt se näyttelytauko olisi vähän lyhyempi kuin noin vuosi. Ja kuka kissoista pääse seuraavalla kerralla mukaan.

Kiitos vielä Naukulan Mammalle, joka ennakkoluulottomasti otti yhden huutavan itämaisen kyytiinsä. Maagi oli aivan superhiljaa koko näyttelyn ajan, mutta availi äänihuuliaan jokaisessa liikennevälineessä matkan aikana... Maagi saapui kotiin vasta maanantaina, ja muut kissat ottivat Maagin hyvin vastaan. Eipä niillä tosin mikään älytön ikäväkään kuulemma ollut. Oli todennäköisesti ollut vain hyvin rento ja hiljainen viikonloppu...

torstai 22. elokuuta 2013

Lelutestaajat vauhdissa ja Mustan Maagin fanitapaaminen tarjolla

Vähän aikaa sitten saimme aCat & liCat nimiseltä kissanlelupajalta postia, jossa kysyttiin haluammeko, tai no kissat lähinnä, testata muutamaa lelua. Koska täällä tykätään leikkiä (riehua), ja emme osaa kieltäytyä kotimaisita käsintehdyistä leluista, varsinkaan ilmaisista, ilmoittaudumme innolla testaamaan. Leluista erityisesti kaksi olivat niin hittejä että tässä raporttia. Paketissa oli kolme lelua, rapinatyyny, höyhentyyny ja villasta huovutettu sääskilelu:

Leikeistä uupunut itisherra vartioi unessakin uusia lelujaan. 


Nannan suurin suosikki oli huovutettu sääski. 

Se oli tosin myös erään nuorenherran suosikki...

...Mikä aiheutti jonkin verran "perheneuvotteluja".



Aadakin tuli katsomaan että mitä ne taas skitsoaa.


Tällä kertaa äiti voitti erän ja jatkoi leikkiään.

Aamos piti sääskestä, mutta myös höyhentyynystä. Sitä piti tosin pitää tassulla paikallaan ettei joku musta riiviö käy pöllimässä.


Höyhentyynyssä oli lenksu kulmassa, joten se kiinnitettiin lopulta tuohon kiipeilypuuhun. Maagi piti kyllä kans tästäkin lähes yhtä paljon kuin sääskestä.

Aada tykkää enemmän palloista, huiskista tai sellaisista leluista joissa on hirveästi höyheniä, joten nyt ei saatu Aadan leikkikuvia. Pelkällä tyynyllä leikki nelikosta lähinnä vain Maagi ja kaikki kolme, eli Maagi, Nanna ja Aamos, leikkivät sulkatyynyllä sekä sääskellä. Lelutestaajat ovat olleet niin väsyneitä kaikesta tästä työstä, että jokainen on vaatinut tällä viikolla ekstraruokia... 

Jos muuten kiinnostaa nähdä enemmän tuota mustaa lelutestaajaa, siitä voi nähdä ainakin vilauksen Rurokin kissanäyttelyssä Vantaalla tämän viikon sunnuntaina. Toivottavasti poika ei ole tullut äitiinsä, joka viettää näyttelyt pääasiassa pesän alla, ja Mustasta Maagista näkisivät näyttelyvieraat muutakin kuin nenän ja hännänpään. Kokonaista Maagia en siis geenien perusteella uskalla luvata, mutta jos meidän lukijoita eksyy paikalle, tykätään hirveästi jos tulette meitä moikkamaan. Ollaan todennäköisesti aikasesta aamusta väsyneitä ja ei osata sanota mitään älykästä, mutta tulkaa silti :D Jos tulkitsin oikein tuomarijakoa ja värikoodeja (on hyvin mahdollista että en), Maagi on se paikan ainoa kokomusta lyhytkarvainen itis. Kyltti tulossa myös häkin päälle, jos jaksetaan ja ehditään.

ps. Jos joku on menossa näyttelyn loputtua autolla Myyrmäen juna-asemalle (tai Kirkkonummelle asti) ja kyytiin mahtuisi yksi kissa ja kaksi ihmistä, arvostettaisiin suuresti jos mahuttaisiin mukaan. Pliis? Tarjotaan Myyrmäkihallin laimeat messukahvet kiitokseksi! Voi jättää viestiä alle tai sähköpostiin.

maanantai 19. elokuuta 2013

Valkoinen itistyyny

Nyt Maagin myötä on Aamoksella usein kaksi viereen tunkevaa itiskaveria. Aamosta ei tunnu haittaavan...


Tosin selvästi se ykkösitiskaveri on yhä tää rauhallisempi yksilö eli Nanna.


Ja sekös välillä Maagia ärsyttää. (Kuvan perusteella ainaskin.)




Aada ei paljon Maagin vieressä hengaile, mutta rallit ovat kyllä maatiaistytöllä ja itispojalla sellaiset että lattialankut vaan heiluvat. Painitkin alkavat sujua, sillä painoeroa ei enää näiden kahden välillä hirveästi ole. 

Muita kuulumisia sen verran että matkojeni aikana pääsi meidän piha aika pahasti kuivumaan. Talouden miesporukka kun ei niin tuosta puutarhanhoidosta taida välittää. Kissoista otettuja pihakuvia katsellessa tuntuu että kastelukannuakin on käytetty poissaollessani lähinnä kissojen juomakuppina...

Aamos on kasteluveden tarkistamisen lisäksi myös harrastanut rikkaruohojen kitkemistä. Välillä saattoi tosin mennä muutama kukkakin...

Maagilla muuten saattaa olla tulossa aika jännä viikonloppu. Siitä lisää sitten myöhemmin. Mukavaa viikon alkua kaikille!

perjantai 9. elokuuta 2013

Matkalla rapsutettavien masujen luokse

Olen hyvin pitkällä ja hitaalla junamatkalla, mutta mielelläni matkustan, sillä kotona paluutani odottavat tällaiset karvakasat:

Kaksi kotikissaa ja yksi yliseurallinen ja huomionkipeä musta pantteri, joka tunki kahden aikuisen väliin. (Tästä kuvasta muuten taas huomaa hyvin Aamoksen ja Aadan erot, toinen käyttää yliseurallista kakaraa tyynynä, toisen ilme on vähän että WTF?)

Nanna on ihan että jo on prkl aikakin tulla takas!

Maagin masukin odottaa lisärapsuttajaa.

(kaikki kuvat noin kuukauden vanhoja, eli Maagikin on tuosta kasvanut. Aamos ja Aada toivottavasti eivät...)

Vietin joitain viikkoja pohjoisemmassa Suomessa mutta toisin kuin viimeeksi, eivät kissat olleet tällä kertaa mukana, sillä reissu oli sen kaltainen etten halunnut ottaa kissoja mukaan. Onneksi ovat kissat voineet hienosti toisenkin ihmisen hoivissa. Ja tuntuu tämä yhdeksän tuntia junassakin jotenkin tosi helpolta ja vaivattomalta sen jälkeen kun on pari kertaa matkustanut samaa reittiä kolmen kissan kanssa.